Juurru kehoon- Jenni Saxholm

Millä keinoilla voi mieltään hillitä tai tunteitaan hallita?

Onko meditaatio vastaus kaikkeen ja ikuiseen onneen? Ei, mutta se on mahdottoman hyvä väline rentoutuen, rauhaan ja itsensä hyväksymiseen.

Rentoutuminen on taito jonka voi opetella

Uskallan väittää, että kyse ei ole siitä, että toisilla olisi jotenkin parempi itsekuri tai mielenvoima. Hiljentyminen ja rauhoittuminen on opeteltavissa. Loppujen lopuksi kyseessä on opeteltava taito, aivan kuin pyörällä ajaminen tai luisteleminen. Alussa aina horjuttaa, heitättää, ärsyttää, tekee mieli heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa. Kuitenkin suurin osa meistä osaa ajaa polkupyörällä tai luistella. Melkein kaikki osaavat molemmat taidot. Vaikka rentoutuminen ja hengitysharjoitukset tuntuvat järjettömän vaikeilta silloin, kun stressi ei anna kehon pysähtyä, kannattaa itseään suostutella rentoutumaan. Opettelemalla juurtumista omaan kehoonsa, oppii olemaan tyyni, vaikka ympärillä käy myrsky. Siinä on jutun ydin. Läsnäolo, rentoutuminen ja tyyntyminen ovat taitoja jotka voi ja kannattaa opetella. Näiden taitojen opettelu ei ole rakettitiedettä. Harjoittelemalla säännöllisesti hermosto oppii rentoutumaan. Jos sitkeästi jatkat juurtumista kehoosi, huomaat kuinka kerta kerralta mieli ja keho tyyntyy nopeammin. Toisaalta ohjatut harjoitukset joko nauhoitteena tai vaikka joogatunnin yhteydessä auttavat hyvin alkuun, koska kaikkea ei tarvitse osata eikä opetella yksin.

Voit myös kokeilla pientä harjoitusta ihan heti juuri nyt. Pienet hyväksyvät hetken vähentävät ahdistuksen ja kiireen tunteita. Tai oikeammin sanottuna, pienet hyväksyvät hetket auttavat sinua elämään läpi vaikean tunteen tai haastavan hetken. Hengittäminen syvään ja rauhassa ei ole poppakonsti, ei sen paremmin avain onneen, mutta syvään hengittäminen auttaa sinua jaksamaan.

Maasto ei ole kartta

Meillä on kyky havainnoida kaikkea ympärillämme. Samalla tavalla voimme havainnoida mielemme liikkeitä, kunhan vain jollain tapaa ensin tiedostamme ne. Tehtävälistojen kasautuessa käy usein niin, että alamme elää entistä tiiviimme päämme sisällä. Ikään kuin se sisäinen komentelija jyräisi kaiken muun alleen. Silloin ei tiedosta kehoaan, ei huomaa kuinka hengitys nousee apuhengityslihasten varaan pinnalliseksi. Hartiat kiristyvät samaan tahtiin, kun hermot kiristyy, eikä koko kiristystä huomaa. Jutun juonena on pysähtyä hetkeksi itsenä äärelle, ja huomata lempeästi mitä tilanteessa on käymässä läpi.

Ennen kaikkea havainnoimalla tunteitaan voi ikään kuin nousta kerrostalon parvekkeelle, ja tiirailla omia tuntemuksiaan kauempaa. Kun saa välimatkaa tilanteeseen, huomaa kuinka ajatukset ja tunteet ovat irrallisia. Ne ovat kuin ärsyttävä varisjoukko. Raakkuvat kovaan ääneen häiritsevästi, mutta tunteet eivät ole yhtä kuin sinä. Sinulla on kyky huomata tunteesi. Sinä voit hätyyttää varislauman lentoon.

Maasto ei ole kartta. Tarkoitan tällä sitä, että tunteesi, varsinkin stressin ja ahdistuksen tunteet kertovat tarinaa, joka ei ole välttämättä totta. Ne ovat reaktiosi tilanteeseen, ja niitä värittävät menneisyytesi kokemukset. Siksi on hyvä keskellä kaikinta suurinta kiirettä tai kurjaa tunnetta pysähtyä hengittämään. Hengitysharjoitus ei poista ahdistavia ajatuksia tai tunteita, mutta harjoitus antaa sinulle voimia hyväksyä kurja tunne, ja autta sinua elämään sen läpi. Hengittämällä tietoisesti saat aikalisän, huomaat kehosi, olet siinä läsnä. Silloin pystyt ottamaan välimatkaa tunteisiin, ja hyväksymään ne hiljalleen.

Tekemällä lyhyitä harjoituksia päivittäin, totutat hermostosi rauhoittumaan ja rentoutumaan. Hiljalleen huomaat, että keho kaipaa hiljentymisen hetkiä. Kun harjoituksia on tehnyt jonkin aikaa, alkaa mieli kaivata niitä. Kun rauhoitut ennen nukkumaan menoa, saat stressiä lievitettyä ja unen laatu paranee. Nukkuessasi paremmin, aivot ja koko keho palautuu päivän kuormituksesta. Edelleenkään hengitysharjoitus ei ole poppakonsti, eikä se tee onnelliseksi. Hengitysharjoitukset kuitenkin ovat toimiva ratkaisu, kun kaikkea tuntuu olevan hiukan liikaa.

Kokeile yhden viikon ajan mitä kehossa ja mielessä tapahtuu, kun pysähdyt itsesi äärelle, hengität ja havainnoit.

Jospa pitäisit vaikka kalenterin kulmassa mielialapäiväkirjaa, ja seuraisit mitä tapahtuu, kun sitoudut tekemään mieltä rauhoittavan harjoituksen päivittäin. Seuraamalla harjoitusten seuraamuksia, pysyt kärryillä kuinka, sinun kehosi ja mielesi oppivat rauhoittumaan. Itsensä hoitaminen ja itseensä panostaminen jäävät vähälle, jos niihin ei sitoudu, ja tee niistä rutiinia.

Mikä olisi parasta mitä voisi tapahtua, jos sitoutuisit vaikkapa tähän harjoitukseen viikoksi?