Juurru kehoon- Jenni Saxholm

Päivittäin toimimme arjessa ikään kuin automaattiohjauksella, elämän varrella opittuihin toiminta- ja ajatusmalleihin tukeutuen.

Lapsuudesta saakka tutut toimintamallit suojelevat meitä, aivot eivät jaksaisi sulattaa sellaista tietomäärää, joka syntyisi, ellei aivot oppisi toimimaan automaattisesti. Joskus automaattiohjaus kuitenkin suistaa meidät raiteiltaan. Usein näin tapahtuu kaikkein stressaavimpina ajankohtina. Kun opit katsomaan tilanteita ikään kuin käsivarren mitan päästä, ehdit havainnoida mitä teet ja miksi teet niin kuin teet.

Tietoinen havainnointi avuksi myötätuntoon

Yleisesti ajatellen on hyödyksi, jos kykenee tutkimaan ja tarkkailemaan omia ajatuksiaan ja reaktioiaan ikään kuin pienen välimatkan päästä. Saat aikaa miettiä, mikä sinut saa toimimaan niin kuin toimit. Erityisen hyödyllistä tietoinen havainnointi on, jos sorrut parempaa tietoasi vastaan kerta toisensa jälkeen huonoihin ratkaisuihin. Omaa toimintaansa kannattaa pysähtyä pohtimaan ja tarkkailemaan mahdollisimman usein. Kuinka tukisit ongelman kanssa painivaa ystävää? Puhuisitko ystävällesi niin kuin puhut itsellesi, jos olet taas kerran toiminut vastoin parempaa tietoasi?

Toisaalta, kun totut havainnoimaan tietoisesti tunteitasi ja toimiasi tavallisen kuormituksen kanssa, pystyt havainnointiin myös silloin, kun elämä on stressaavaa ja kuormittavaa! Siksi kannattaa harjoitella läsnäoloa ja rauhoittumista arjen keskellä.

Kuormitus lisää automaattiratkaisuja

Kuormituksen kasvaessa lipsahdamme helposti pikaratkaisuihin, jotka harvoin ovat omaksi parhaaksemme. Voit havainnoida ajatuksiasi, kehosi tuntemuksia ja tunteitasi.

Omaa toimintaa tietoisesti havainnoidessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niihin hetkiin, jolloin toimii vastoin omaa parastaan ja omia päätöksiään vastaan. Meillä on usein keskenään ristiriitaisia ajatus- ja toimintamalleja, jotka vetävät meitä eri suuntiin. Voimme esimerkiksi haluta painonpudotusta, mutta hankalan tunteen herätessä vanha tunnesyömiseen ohjaava toimintamalli nostaa päätään ja sanommekin itsellemme: “Ihan sama, nyt voin palkita itseni kokonaisella suklaalevyllä.” Joskus saatamme myös pyrkiä työntämään mielestä pois syömisiä, jotka eivät omasta mielestämme olleet sallittuja. Pysähtyessämme tarkastelemaan omaa toimintaamme automaattiohjauksella tapahtuva reaktiivinen toiminta vähenee ja tietoisten valintojen tekeminen mahdollistuu.

Tämä kaikki huomioiden suosittelen, että alat sanoista tekoihin. Voit kokeilla noin kolmen minuutin mittaista tietoisen hengityksen harjoitusta, joka kiinnittää huomiosi kehoosi. Saat aikaa havainnoida kuinka voit ja miltä kehosi tällä hetkellä tuntuu.

Itsetuntemusharjoitus ohjattuna on helppo keino aloittaa!

Toimintaamme ohjaavaa ajattelua kutsutaan sisäiseksi puheeksi. Kommentoimme omaa toimintaamme mielessämme jatkuvasti: kehumme, arvostelemme, kannustamme tai pakotamme. Olemme niin tottuneita omaan sisäiseen puheeseemme, ettemme välttämättä pysähdy kuuntelemaan, millä tavalla puhumme itsellemme. Sisäinen puhe kuitenkin vaikuttaa toimintaamme jatkuvasti ja säätelee myös tunnetilojamme. Sisäisessä maailmassamme on usein keskenään ristiriitaisia puolia, jotka saattavat ohjata toimintaamme eri suuntiin. Siksi tietoisrn havainnoinnopettelu on suotavaa. Opit kuulemaan miten puhut itsellesi. Itseäsi havainnoimalla opit huomaamaan mikä sinut saa reagoimaan asioihin tavoilla, jotka eivät vie sinua ja kohti päämäärääsi.

Itsetuntemus lisääntyy havainnoimalla

Itsetuntemus tarkoittaa kirjaimellisesti itsensä tuntemista. Itsetuntemus on taitoa huomata omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita. Se tukee omannäköisen ja omien arvojen mukaiseen elämään, ja arjen hyvinvoinnin saavuttamista. Itsensä tunteminen alkaa rakentua lapsuudesta alkaen, ja karttuu iän ja elämänkokemusten myötä. keho- ja itsetuntemusta voi oppia ja harjoitella missä iässä tahansa. Itsetuntemusta voi vahvistaa vaikkapa tutkailemalla omia vahvuuksia, haasteita, tavoitteita ja mihin haluaisit varata enemmän aikaa elämässäsi.

Keho- ja sitä kautta itsetuntemuksen kasvaessa tiedät jo etukäteen millaiset tilanteet haastavat sinua. Opit ennakoimaan, ja miettimään milloin tarvitset lisää aikaa palautumiselle ja rentoutumiselle. Kuuntelemalla sisäistä puhettasi huomaat koska puhe alkaa kääntyä väsyneeksi ja kuormittuneeksi.

Tiedostaessasi milloin kuormitus alkaa suistaa autopilottiasi väärille urille, ehdit toimia omien arvojesi mukaisesti, ja tehdä itsellesi toimivia ratkaisuja.

On itsestäänselvää, että kehotietoisuuden kehittyminen vaati rentoutta ja aikaa. Jos koitatat lisätä itsetuntemustasi kovin stressaantuneena, sisäinen puhe saattaa olla vääristynyttä, ja saat itsestäsi vääristyneen kuvan. Väsyneenä ei vältämättä muutoinkaan ole järkevää rasittaa itseään vielä yhdellä uudella haasteella.

Yksi hyvä tapa lisätä itsetuntemusta on ottaa tavakseen rentoutua päivittäin. Tästä pääset kuuntelemaan itsemyötätuntoa lisäävän äänitteen.

Toivotan sinulle rentoa matkaa tietoisen havainnoin pariin!